perjantai 12. maaliskuuta 2021

Aina saa kysyä, mutta...

Tämä aika on koirien. 

Korona-pandemian vuoksi kotoilun lomassa ihmiset ovat heränneet tarpeeseen saada perheeseen myös nelijalkainen perheenjäsen, useimmiten koira. 

Pentutiedusteluja tulee viikottain useita, pääsääntöisesti sähköpostilla mutta myös puhelimitse. Se on hienoa, kun rotu kiinnostaa ja minusta on mukava keskustella ja kertoa tästä ihanasta rodusta, sen ominaisuuksista, historiasta, luonteesta, perinnöllisistä vioista ja sairauksista, koirien lajityypillisestä käyttäytymisestä ja harrastuksista.

Olen havainnut kolme asiaa, jotka  tässä bentubuumissa ovat korostuneet:

Ensimmäiseksi: sähköpostitse kysytään paljon pelkkää pennun hintaa ja jonotusmahdollisuutta vaivautumatta kertomaan itsestään mitään.  Pahoittelut, mutta minun vastaukseni ovat yhtä lyhyitä näissä tapauksissa, kaikki kasvattajat eivät vaivaudu edes vastaamaan moiseen. 

HUOM!  tässä kohtaa pitää myös kiittää isosti ihmisiä, jotka ovat asiallisesti esitelleet itsensä, kertoneet itsestään, perheestään, elämäntavoistaan ja siitä, mitä koiralta toivovat. Ja miksi juuri tämä rotu kiinnostaa. Jos ei ole kokemusta, ollaan nähty vaivaa ja tutustuttu rotuun tarkemmin pyrkimällä tapaamaan useita koiria.  Ja koska tämä on kahden kauppaa, ollaan kiinnostuneita kuulemaan kasvattajan näkemys rodun nykyisyydestä, kasvatustyön tuloksista ja haasteista, tavoitteista ja toiveista.  KIITOS TEILLE! 

Toiseksi: pentuja kysyvät eivät välttämättä ole koskaan tavanneet portugalinvesikoiraa livenä. Silti he ovat hyvin varmoja, tutkittuaan asiaa tarkemmin, että juuri tämä rotu sopii heille. Minua kiinnostaa, miten he ovat tähän johtopäätökseen päätyneet. Kehotankin aina tutustumaan rotuun livenä. Siihen on kanavia, esimerkiksi facebookissa on useita portugalinvesikoiraryhmiä, jossa voi haeskella koirallisia oman kaupungin alueelta. Älä siis osta portugalinvesikoirapentua säkissä, tutustu rotuun!

Ja kolmanneksi: Halutaan koko ikänsä tervenä pysyvä koira. 

Minulle ihan jokainen pentu, joka täältä lähtee on erittäin tärkeä ja rakas. Toivon saavani kuulla pennun luovutuksen jälkeen koiran kuulumisia ihan sen koko elinkaaren ajan. Tunnen suurta surua ja huolta siitä, jos kasvatti sairastuu, voi huonosti tai jopa menehtyy liian varhain eliniän odotteeseen nähden. Tämä on aina mahdollista, kuten myös se, että koira elää suht terveenä vielä 16-vuotiaana,  kuten oma kantanarttuni Omppu.

 Aika suunnittelusta pentueen luovutushetkeen on pitkä, useita vuosia. Siihen aikaan mahtuu paljon tutkimista, selvittämistä, keskusteluja, rahan kuluttamista, ajan kuluttamista, valvottuja öitä, huolta ja murhetta sekä kohtalon oikkuja. Siihen aikaan mahtuu myös iloa, riemua, naurua, ystäviä, ihania koiria ja pentuja, onnea ja uusia hienoja ihmisiä ja tapahtumia pienen kenneltoimintani piirissä. Kuulostaa ylevältä ja hienolta jopa omaan korvaani. Mutta silti en voi luvata koko elämänsä terveenä pysyvää koiraa. 

Kevät on ihan nurkan takana, pidetään toisistamme huolta!!

Anu

Omppu, April Fool's Xtempore Amore juhli 2.3.2021 16 -vuotissynttäreitään.








tiistai 2. helmikuuta 2021

Vuodesta 2020 ja voihan korona!

 Tervehdys!

Hyvää uutta vuotta 2021. 

Viime vuosi 2020 jää muistoihin osin iloisena ja osin tosi surullisena vuotena. Ihana tuontipoikani Manu sai 8 söpöä pentua. Saan seurata pentujen kasvua ja kehitystä kuten myös viimeisimmän D-pentueeni touhuja. Kolme niistä kun asuu Jyvässeudulla.  Kuulen paljon muiden kasvattien kuulumisia. Vaan kolme ihanaa perhettä joutuivat luopumaan omista koiristaan, osin liian aikaisin. Kyllä niin riipaisi sydämestä myös kasvattajaa nämä suru-uutiset. Pennut ovat kaikki kovin rakkaita minulle ja niille ei toivoisi mitään isompia vastoinkäymisiä. Kaikki ei vaan mene kuin siinä kuuluisassa vaasalaisessa huvilassa, vaikka parhaansa mukaan yrittää ottaa kaikenlaisia asioita huomioon kasvatustyössään.  Myös parin kasvattini sairastelut surettavat ja aiheuttavat huolta. 

Korona on koetellut koiraharrastuksia. Näyttelyitä ei järjestetä ja paljon on jouduttu perumaan myös muuta harrastustoimintaa. Merediam -väki piti pienellä porukalla vesityöviikonlopun Korpilahden maisemissa heinäkuussa. Viikonloppu oli lämmin ja vallan mukava! Uutta tapahtumaa suunnitellaan ensi kesäksi, toivotaan, ettei enää silloin ole rajoituksia! Lisätietoa laitan omaan Merediam -ryhmään Facebookissa.

Karvakamut saa ottaa huoletta kainaloon vaikka turvavälit ovat muuten suositeltavia.

Vela Hangasjärven illassa

Treenailua Vesityöviikonloppuna

Omat mummukat syksylläk kotona; Vela 10 v. ja Omppu 15 v.


lauantai 4. heinäkuuta 2020

Manusta isä!

Tuontipoikani Manu (Aplicado Tipo Como Cosmo) sai viehättävän ruskean vieraan parisen kuukautta sitten ihan Rovaniemeltä saakka. Neitokaisen nimi on Donna (Konkkaronkan Ykköspalkinto) ja treffit olivat oikein onnistuneet. Pentusia syntyi Rovaniemelle torstaina 2.7., viisi poikaa ja kolme tyttöä. Kaikki pentuset ovat mustia.  Onnea Donnan omistaja Petra ja Donnan kasvattaja Irmeli, kennel Konkkaronkan!







perjantai 22. toukokuuta 2020

Nekku on poissa

Kasvattini M-pentueesta (s. 2009), Nekku  (Merediam Mocca Myrna) nukkui pois yöllä. Osanottoni Nekun perheelle. 

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Omppu 15 vuotta

Kennelin kantaäiti Omppu täyttää tänään 15 vuotta. Omppu on hyväkuntoinen mummokoira, joskin näkö ja kuulo on huonontuneet. Reippaasti käydään lenkillä. Metsässä on haastavaa ulkoilla, koska nenä vie muoria eikä muori muista pitää silmällä missä muut menevät. Huutoa kun ei Omppu kuule, niin perässäkin on juostu, kovaa. Vela on oppinut hakemaan Ompun harhateiltään, oiva apulaiseni Vela.

torstai 12. joulukuuta 2019

Mandi (Merediam Sink the Pink)


Mandille löytyi ihana koira Nooran luota alkuvuodesta 2020


Moi! Mä oon Mandi, mun pitkä nimi on Merediam Sink the Pink. Tai mun nimi oli Sandi, mutta toi kasvattaja-täti ei ilmeisesti osaa sanoa ässää, niin musta tuli Mandi. No ei sen väliä, kunhan on joku andi.. siitä mä tykkään.  Muutin tänne synnyinhuudeille takas muutama viikko sitten.
Kasvattaja-täti sanoi, että elämä on välillä liian raskas, ja sen vuoksi suurin rakkaus mua kohtaan on luopua musta, että saan semmosta huomioo, mitä tämmönen sutjakka, leikkisä ja kiva 2-vuotias koiratytsy tartteekin. Mää vähän päätäni raavin (kuten myös mahaa ja kainaloita) kun näitä mietin. Nyt ei tarvi enää kauheesti raaviskella, kun nuo mummukat, Vela ja Omppukin sano, että siinäs oot sitten. Velan kaa me leikitäänkin jo, yleensä silloin, kun toi kasvattaja haluis käydä nukkumaan.
Mä tykkään olla lähellä, ihmisen sylissä ja missä vaan mihin satun mahtumaan. No problemos, vaikka sohvalla pötköttelis kaksikin ihmistä, aina mä paikkani löydän!
Tykkään myös lenkkeillä, leikkiä leluilla ja oon reipas tyttö myös syömään, nameja kun on jaossa, voin vaikka jonkun tempunkin esittää. Kasvattaja -täti miettii vielä, oonko tullut jäädäkseni tänne vai löytyskö mulle joku kiva kaveri, joka veis vaikka semmoisiin koirien juttuihin enemmänkin.. oon kuulemma vilkas ja aktiivinen ja ihan kiva kumminkin.



tiistai 10. syyskuuta 2019

Pennut ovat syntyneet!

Maisan ja Nuuskun pentuset syntyivät maanantaina 9.9. Ensimmäisen pentusen ponnistaminen pitkittyi hieman niin kävimme ottamassa vauhtia eläinlääkärillä. Maisa sai supistuksia voimistavaa oksitosiinia ja kolme pennuista syntyikin sitten eläinlääkäriaseman tiloissa. Ihan emme kotiin asti päässeet, joten neljäs pentu syntyi autossa Tikkalan kyläkaupan kohdalla :). Viides antoi odottaa itseään vielä pari tuntia. Eli saldona on viisi hyvänkokoista ja aktiivista pentua; neljä narttua ja yksi uros. Uros ja yksi nartuista ovat ruskeita. Emä ja pennut voivat hyvin, 
Kaikki pennut ovat varattuja.