Dori

 Tian tyttö Dori (Merediam Spellpound) on käynyt silloin tällöin näyttelyissä pyörähtämässä. Lauantaina Ristiinassa 24.8. Dori oli ROP kera SERTin ja vielä ryhmässäkin sijoittui neljänneksi!

Onnea Tia ja Dori!

Kuulumisia

Jestas, että aika rientää ja tämänkin blogin tekstit laahaavat aina perässä... 

Vaikka ihan tavan koiraelämää vietämmekin, jotain silti aina ilmaantuu. 2022 pentueesta minulle jäi kotiin Velan kaveriksi Turo (Merediam Cabalett) Turo on kerennyt jo näyttelyissäkin käydä, ensimmäiset esiintymiset olivat kesällä 2023. Kurikassa kesällä 2023 saatiin ensimmäinen SERT. Nyt kesällä 2024 buukkasin näyttelyitä siten, että mustikatkin jäivät harmillisesti poimimatta. Hyvin  on mennyt tänäkin kesänä, toinen SERT on plakkarissa ja yksi ROP sijoitus koettiin myös.

Meidän laumaan liittyi keväällä uusi jäsen: Mimakon Tinsel eli Tintti. Tintti asuu tyttäreni Sannin ja miehensä Ramin kanssa. Tintti on yhteisomistuksessa Mimakon kasvattaja Mian kanssa. Tintti 0n reipas ja riehakas ja kova tyttö uimaan. Tinttikin on jo käynyt kerran näyttelyssä ollen ROP pentu. 

Suru-uutisiltakaan ei ole vältytty, useampi Merediam- koira on siirtynyt ajasta ikuisuuteen parin vuoden sisällä, mikä ei toki ole mikään ihme. Ensimmäiset ovat syntyneet vuonna 2009 ja 2011. Ihania koiria rakastavine ihmiseen. Kaikille suuri kiitos! 

Manu

Ruotsista luoksemme tullut Manu (Aplicado Tipo Como Cosmo) nukutettiin ikiuneen 31.7.2024. Manu elää kanssamme Tintissä, jonka isoisä se on. Suru ja ikävä on kova, varsinkin Manun omalla perheellä. Kiitos Jyrki, Tiina, Verneri, Oskari ja Karoliina, Manulla oli hyvä olla teillä Lakun pikkuveljenä.

Justi

Ihka ensimmäisen pentueen sijoitustyttöni Justi (Merediam Mocca Moisha) nukkui ikiuneen 21.8.2024.

Justi oli ihan omapäinen ja iloinen koira. Vaikka pentuehaaveet jäivät Justin myötä saavuttamatta, sain olla Justin elämässä mukana. Justin myötä sain elämääni myös ihanat Sadun ja tyttärensä Tian, Tean ja Tuan. Kiitos erityisesti Tialle, jonka kanssa Justi sai elää ja harrastaa ja touhuta kaikenlaista. Justin jättämä ikävä on valtava, kasvoihan Tia aikuiseksi Justi vierellään.

Justi (vas.) veljensä Santun kanssa (M. Marlon) näyttelyssä

Ade, Aplicado Sirensong Bella Coola, S-pentueen emä ja Sannin oma ensimmäinen portugalivesikoira, nukkui pois 27.12.2023. Ade oli eloisa ja vilkas koira, kiitos Sannille Adesta huolehtimisesta. 

Tervetuloa Suomeen Vanda!

Kävimme kevään korvalla hakemassa Ruotsista kennel  Brighthillsin Yvonnelta ihanan Vandan. Vanda on osoittautunut varmaksi, tasaiseksi ja rohkeaksi tytöksi. Uimaan se oppi nyt kesällä tuosta vaan! Se tulee hyvin toimeen Lily-portugeesin ja Inka-villiksen kanssa. Vanda on Katjan ikioma, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo muutaman vuoden päästä tullessaan. 

Brighthills China Girl, Vanda

Ne ensimmäiset

 Luulen, että jokainen kasvattaja jollain tapaa muistaa aina sen ihka ensimmäisen pentueensa. Minä olen yksi heistä. Muistan, kuinka ajatus pentueesta kyti päässä.  Muistan kasvattajakurssin ja kurssin muut oman koirarotunsa jalostushaaveita päässään pyöritelleet kurssilaiset. Muistan kaikki terveystutkimukset jotka tulevalle emälle tehtiin. Muistan astutuksen ja tiineysajan vaiheineen.  Muistan puhuneeni tuntikausia puhelimessa koko tämä ajan. Koko ajan läsnä oli jännitys, pelko ja huolikin, mutta myös kupliva ilo tulevasta. Tunsin olevani pienen pieni osa yhden rodun historiaa.

Synnytyksen muistan myös hyvin. Emä valmisteli petinsä huolella ja avautumisvaihekin kesti jonkin aikaa.  Synnytys eteni vaiheittain. Yhden isomman kaverin, joka oli päättänyt syntyä jalat edellä ex-mieheni nykäisi ulos oikeassa supistuksen vaiheessa. Yhdeksän pentua  syntyi kaiken kaikkiaan. Yksi pieni pojan rääpäle jaksoi elää 8 päivää. Sitten oli jo pakko viedä se eläinlääkäriin ja nukuttaa pois. Voin kuinka minä sitä itkin ja surin. Muut kasvoivat hyvin, söivät ja nukkuivat. Availivat silmänsä, ryhtyivät leikkimään ja opettelemaan koirana olemista. 

Pennut muuttivat uusiin koteihinsa 8-viikkoisina. Kun aikaa kului, ymmärsin, kuinka onnekas olen ollut. Kaikki kahdeksan olivat juuri niissä kodeissa, mihin niiden pitikin päätyä. Tämä ei ole todellakaan itsestäänselvyys. Ne ovat tärkeitä, kovin tärkeitä ne ensimmäiset, siksi kun ovat niitä ensimmäisiä.  Sydämeen sattui, kun välillä sairasteltiin, vakavastikin. Oli leikkausoperaatioita, tapaturmia ja diagnosoituja vaivojakin.

Toukokuussa 2020 sain ensimmäisen suru-uutisen. Ensimmäinen kasvattini oli kuollut, ensimmäinen kaikista. Silloin havahduin, että M-pentueeni on kohta jo 11-vuotias. Myös muista pentueista on menetetty rakkaita kasvattejani, aivan liian aikaisin. Jokaisen mukana tuntuu lähtevän osa sydämestäni. Ihan joka kerta ja ihan jokaisen mukana. 

Nyt ensimmäisiäni on jäljellä neljä.  Pentueen kaikki pojat  ovat nyt kaikki siellä, minne kaikki koirat menevät kuoltuaan, siskonsa kera. Tätä kirjoittaessani neljä jäljellä olevaa ovat 13 vuotta, neljä kuukautta ja kolme päivää vanhoja. Maija, Justi, Meli ja Usva. Eläköön elämä heissä vielä hyvän aikaa!

Laku, Merediam Mio Madras
3.9.2009-4.1.2023
Kuva: Emilia Berg

Santtu, Merediam Mio Marlon
3.9.2009- 27.12.2022
kuva Jenna Korhonen

Bono, Merediam Mio Massimo 
3.9.2009- 25.10.2021
kuva Niina Meronen

Nekku, Merediam Mocca Myrna
3.9.2009- 22.5.2020
kuva Marjo Eloluoma

 Merediam C-pentue viisiviikkoisina

Merediam Cabalett

Merediam Cajun Queen

Merediam Calisto

Merediam Centaur

Merediam Constantia

 Figon (Hecaron Obrigado Carinho) ja Mandin (Merediam Sink the Pink) pennut syntyivät, kolme urosta ja kaksi narttua. Kaikki pienet ovat mustia pienin valkoisin merkein. 

Portugalinvesikoirien vesityötapahtuma Virroilla 19.-21.8.2022

Portugalivesikoirien oma rodunomainen vesikoe on Portugalissa, Sveitsissä ja Italiassa virallisena FCI:n hyväksymänä lajina. Meille Suomeen sitä on tuotu vuodesta 2015 vaihtelevalla menestyksellä. 

Laji on kivaa tekemistä oman koiran kanssa ja aloittaa voi lähes milloin vain, kesällä :D. Et tarvitse kuin uikkarit ja koiralle muutaman kelluvan esineen.  

Vesikoirat ry järjesti vesityöleirin tänä vuonna Virroilla. Kaksi vuotta on menty koronan vuoksi hiljaiseloa tässä asiassa. Tapahtumaan osallistui 15 koiraa, joista kolme olivat kasvattejani. Kouluttajana ja tuomarina meillä oli Silvino Macau Portugalista. Minä ja Hanna koearvostelimme myös. Viimeksi Silvino kävi täällä kouluttamassa tuomarikokelaita (joita me Hannan kanssa olemme) vuonna 2015. Seitsemän vuotta sitten. 

Meitä olis siis kolme koiraa ja omistajansa: Lilo ja Tiina (M. Dalmasso), Maisa (M. Hypnotic Margarita), Hanna ja Pekka sekä Walma (M. Dacremont) ja Alisa. Perjantaina kuunneltiin Silvinon esitys vesikokeen historiasta ja tutustuttiin kokeen sääntöihin. Lauantaina oli ensimmäisen vesikokeen vuoro.

Hyvinhän meillä meni! Pekka ja Maisa olivat sijalla 2. ja Tiina ja Lilo sijalla 3. Walma ja Alisa sijoittuivat myös hienosti viidensiksi! Ja Pekka ja Maisa uusivat 2. tilan vielä sunnuntain kokeessa. 

 Lisäksi minut ja Hanna (Maisan oma ihminen myös) kutsuttiin aiemmin heinäkuussa kouluttamaan ja tuomaroimaan myös Ouluun Perämeren portugeesien toimesta. Walma ja Alisa osallistuivat myös siellä koulutukseen ja kokeeseen ollen sijalla 8.

Oikealta Walma ja Alisa, Maisa, Hanna ja Pekka, Anu ja Lilo ja Tiina

Alisa ja Walma

Lilo

Maisa

Walma