Välillä elämässä on liikaa muuttuvia tekijöitä. Isla tuli meille takaisin. Muuttuvan elämäntilanteen vuoksi katsotiin koiran parhaaksi, että se palaa takaisin synnyinkotiinsa. Isla on energinen, vilkas ja aktiivinen koira. Jos oma jaksaminen ja aika ei riitä antamaan koiralle sen luonteen vaatimaa toimintaa on parempi luopua. Sydämiin jäi suuri ikävä ja suru, mutta elämän tulee jatkua ja ikäväkin hellittää ajan myötä. Nämä ovat sydäntäsärkeviä tapahtumia ja hetkiä myös kasvattajalle, näin ei koskaan toivoisi käyvän. Mutta kun se elämä ei aina mene kuin siinä vaasalaisessa huvilassa edelleenkään, niin sitten on vain pohdittava kaikille sopiva ratkaisu. Kiitos Niina ja Jarkko luottamuksesta ja Islan hyvästä hoidosta.
Annan ajan kulua ja mietin. Isla tulee hyvin juttuun Omppu-muorin ja Velan kanssa, joten ei meillä ole kiire ollenkaan tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseen.
Kävimme eilen taas Koirasportilla uimassa. Isla pääsi Velan paikalle kokeilemaan. Voi jestas, mikä vesipeto! Luonnonlahjakkuus! Ei pelkoa, ei epäröintiä. Ja taisipa Isla saada yhden ihailijan lisää, sen verta avoin, valloittava ja toimintakykyinen tytteli on kyseessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti